Koiranjalostus sana pitäisi monissa roduissa pohtia uudelleen – palautus

Koiranjalostus sana pitäisi monissa roduissa pohtia uudelleen – palautus

Jalostus tarkoittaa elävien eliöiden määrätietoista kehittämistä haluttuun suuntaan. Koiranjalostuksessa on menetelty aivan samoin. On vuosikymmen vuosikymmeneltä pyritty kehittämään koirarotuja haluttuun suuntaan. Jalostuksen kannalta suurin virhe tehtiin tahtomatta. Koirarodun kehitys koirarotuna dokumentoituna alkaa yleensä rotumääritelmän kirjoituksesta. Suurin osa rotumääritelmistä kirjoitettiin vuosikymmeniä ja jopa vuosisata sitten. Monissa rotumääritelmissä viljeltiin hyvin vaarallisia adjektiiveja. Sanat kevyt, jalo, pitkä, pieni, tiivis, vahva, raskas, voimakas ja runsas ovat olleet sanoja, jotka ovat vuosikymmen vuosikymmeneeltä saaneet varsinkin menneinä vuosikymmeninä jatkuvasti pidemmälle ja pidemmälle menneitä raja-arvoja. Raskas luusto oli vuonna 1900 aivan toisenlainen kuin vuonna 2000. Ajan muuttaessa adjektiiveja on myös ihmiset määrätietoisesti liioitelleet muutoin roduissa joitakin ominaisuuksia. Nyt on olemassa kymmeniä rotuja, joissa sana jalostus pitäisi pohtia uudelleen. Ei pitäisi miettiä enää niinkään kehittämistä vaan rotujen palauttamista alkuperäisempään muotoon. Sana jalostus tulisi olla myös palautusta.

Tärkein tehtävä on tutustua rodun historiaan ja miettiä, missä ja miksi rotu kehittyi tietynlaiseksi. Mitä rodun piti tehdä ja missä se eli. Koirarodut ovat aina ympäröivän luonnon ja kulttuurin tuote. Kasvattajilla pitäisi olla käsitys tästä. Usein olisi varsin viisasta vierailla alueella ja pohtia rodun historiaa syvällisesti. On varsin hyödyllistä tutustua myös rodun alkuperäisten yksilöiden maalauksiin tai varhaisimpiin valokuviin. Vaarallisinta koirarotujen muutos on silloin kuin koirien painot ovat nuuttuneet oleellisesti.

Minusta on pelottavaa keskustella joissakin roduissa hyvin vanhojen rodun harrastajien kanssa, kun he muistavat oman rotunsa koirien olleen monia kiloja kevyempiä vain jokunen vuosikymmen sitten. Keskustelin hiljattain erään vanhan kasvattajan kanssa, joka muisteli miten rodun yksilöt vielä 1960-luvulla helposti ja vaivattomasti liikkuivat luonnossa, mutta nyt koiria ei enää pysty juurikaan luontoon viemään. Tällainen kehitys on vaarallista ja luonnotonta.

Monissa turkkiroduissa turkin hoito on kehittynyt shamppoon ja kuivaajien myötä. Se ei ole niin vaarallista, kunhan koiran anatomiaa turkin alla ei ole muutettu kömpelöksi, liian jaloksi tai luonnottomaksi. Roduissa kannattaisi hyvin tarkkaan pohtia rintakehää, luustoa ja massaa sekä toisaalta päissä kuonon pituutta, lyhyyttä tai silmien kokoa. Ne ovat asioita jotka usein ovat saaneet liioiteltuja muotoja vuosikymmenien muuttaessa adjektiivien merkitystä. Katso rotusi vanhoja kuvia ja mieti, onko sinun rodussasi aika pohtia sana jalostus uudella tavalla tarpeena palauttaa. Koirankasvattajien tehtävä on säilyttää rotuja ei jatkuvasti muuttaa niitä. Perustana on yleensä rodun persoonalliset piirteet, mutta myös aina helppo ja vaivaton elämä.

Liitteenä joitakin kuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Kysymys kuuluu, mitä on muuttunut ja miksi?

Saksanpaimenkoira 1912

Menestynyt saksanpaimenkoira 1900-luvun alusta.

skotlanninterrieri 1 USA valio

Yhdysvaltojen ensimmäinen skotlanninterrieri valio.

Mopsi Master

Menestynyt mopsi 1920-luvulta.

corgi 1935

Kuuluisa welsh corgi pembroke valio 1930-luvulta

irish setter 1960

Legendaarinen punainen irlanninsetteri 1960-luvulta

Labrador BIS 1932

Cruftsin BEST in SHOW:n 1932 ja 1933 voittanut labradorinnoutaja.

kultainen noutaja

Ensimmäinen valio kultaisissanoutajissa

cavalier 1973

Cavalier kingcharlesinspanieli voittamassa Cruftsin ryhmää vuonna 1973.

greyhound

 

Cruftsin BEST in SHOW greyhound vuodelta 1912.