Nartun siitoskäytössä kannattaa muistaa muutamia asioita

Nartun siitoskäytössä kannattaa muistaa muutamia asioita

1) Astuta narttu oikean ikäisenä

Narttu tulee sukukypsäksi, ennen kuin se on psyykkisiltä ominaisuuksiltaan valmis emäksi. Ensimmäistä pentuetta ei kuitenkaan kannata viivyttää liian pitkälle. Pienillä koirilla kaksi vuotta on hyvin optimaalinen ikä ensimmäiselle pentueelle. Roduissa on eroja ja ne kehittyvät hyvinkin eri tahtiin. Isommilla koirilla ensimmäinen pentue on usein hyvä ajoittaa noin kolmen vuoden ikään.

Olen astuttanut yksittäisiä koiria hyvin nuorena ja toisaalta ensimmäistä kertaa myös jo 6-vuotiaana. En ole huomanut mitään eroja pennuissa tai emien vaistoissa, jos koirat vain ovat fyysisesti ja psyykkisesti laadukkaita koiria. Omasta mielestäni nartun optimaalinen siitoskäyttö olisi syytä ajoittaa 2 – 6 ikävuoden välille.

2) Nartulla tulee olla hyvä hermorakenne ja hyvä luonne

Emän merkitys pennuille on geneettisesti 50 %, koska narttu kuitenkin kasvattaa ja leimaa pennut ensimmäiset elinviikot on nartun merkitys käytännössä paljon suurempi kuin uroksen. Mikäli minun pitää tehdä mitään kompromisseja luonteessa, teen sen mielummin uroksien kuin narttujen kanssa.

Nartulla pitää olla vahva hermorakenne. Hermorakenteeltaan heikko narttu on jalostuksessa lähes kelvoton, valitettavasti liian moni kasvattaja ei sitä ymmärrä. Liiallinen pehmeys on myös siitosnartulle huono ominaisuus. Terävien narttujen kanssa kannattaa olla varovainen ja nartun kantoaika sekä pennutus tulee silloin tapahtua ehdottoman rauhallisissa olosuhteissa.

3) Narttu ei tarvitse välttämättä pentuetta lainkaan ja pentueiden määrä on aina yksilöllisesti päätettävä

Suurin osa nartuista ei tarvitse pentuetta lainkaan. Omistakin kasvateistani suurin osa nartuista ei koskaan saa pentuetta. Keskitasoa huomattavasti paremmat, vahva hermoiset, reippaat, terveet ja kauniit nartut saavat lähtökohtaisesti yhden pentueen. Se riittää suurimmalle osalle siitosnartuista aivan mainiosti. Näin useampaa narttua on mahdollista käyttää siitokseen ja geneettinen monimuotoisuus säilyy paremmin.

Ensimmäisen pentueen jälkeen kannattaa nartun siitoskäyttö arvioida uudelleen. Mikäli ensimmäinen pentue on laadukas, narttu nautti äitiydestä, koirissa ei ilmene käytös ongelmia tai pennut ovat korkeintaan yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta terveitä voi nartulla teettää toisen pentueen. Sukutaulujen harvinaisuus on myös siitoskäyttöön vaikuttava tekijä. Pentujen menekkikin vaikuttaa päätökseen, jos nartun pentuja halutaan on toinen pentue perustellumpaa.

Toinen pentue kannattaa teettää yleensä aivan eri sukuisella uroksella kuin ensimäinen, jotta rotuun saadaan sukutaulultaan antoisampia koiria. Mikäli sitten toinenkin pentue on hyvä, voi erittäin korkeatasoisilla laatuperiyttäjillä teettää kolmannenkin tai jopa neljännen pentueen. Silloin nartulla pitää olla erityisiä ansioita tarjottavanaan rodulle.

4) Nartun pitää olla hyvässä kunnossa ja pennutuksen on oltava turvaisaa

Astuttettavan nartun tulee aina olla hyvässä kunnossa. Koira ei saa olla lihava tai laiha. Liian laihalla nartulla ei ole mistä luovuttaa sikiöille, narttua voi aavistuksen lihottaa ennen astutusta, mutta se ei koskaan saa olla lihava. Koiraa kannattaa liikuttaa ja leikityttää kantoaikana paljon. Kaikki hyvä olo näkyy nartun kantoaikana. Kaikkea stressiä pitää välttää.

Rauhattomuus ja stressi saavat nartut väsymään. Stressi taas käynnistää helposti esimerkiksi herpeksen puhkeamisen, joka on pennuille kohtalokasta. nartun pitää nauttia kantoajasta ja kasvattajan on hemmoteltava narttua. Synnytys pitää tapahtua turvallisessa, vedottomassa ja rauhallisessa paikassa. Nartun täytyy aina saada olla yksin omassa huoneessa, jossa ei ole toisia koiria. Koiria pitää erottaa toisistaan kunnon väliseinillä. Nartut eivät saa edes nähdä toisia koiria pentulaatikostaan.

5) Ruokinta on tärkeää

Narttu on hyvä saada optimaaliseen massaan ennen astutusta, joka on aavistuksen yli ihannepainon. Kantoaikana ensimäisinä viikkoina pidän ruokinnan normaalina. Noin kolmen viikon kuluttua lisään hieman ruokaa ja varsinkin, jos nartun ruokahalu selvästi kasvaa. Ravinnossa pitää olla riittävästi lihavalkuista. Huolehdin myös ravinnon lisänä foolihaposta lisäravinteena.

Kantoajan lopussa lisään ruuan määrää. Koira syö viimeiset viikot aluksi 1/3 enemmän kuin normaalisti. Kantoajan pari viimeistä viikkoa narttu syö noin 1/2 enemmän kuin normaalisti. Luotan narttuihini ja jos ruokahalu on selvästi hurja, annan ravintoa jopa enemmänkin.

6) Ravinnon tarve räjähtää synnytyksen jälkeen

Synnytyksen jälkeen tapahtuu nartun ravinnon kulutuksessa räjähdys. Nyt ravintoon on saatava lisäkalkkia ja ravintoa tarvitaan paljon enemmän.

Narttuni juovat aluksi vettä, johon on sekoitettu hunajaa, keltuainen ja vesi. Sen lisäksi annan nykyisin vuohenmaitoa tai vuohenmaitoviiliä, joka on loistava ravinnon lisä. Ruokaa annan nartuille niin paljon kuin ne vain syövät. Nartun on oltava imetyksen ajan mahdollisimman pirteä ja vahva.

Synnytyksen jälkeen arvioin aina nartun kunnon. En suosi jalostuksessa narttuja, jotka selvästi uupuvat tai kuluvat synnytyksestä tai imetyksestä. Hyvät siitosnartut nauttivat pennuista ja imetys on sittenkin aika helppoa aikaa.

7) Milloin narttuja ei astuteta uudelleen

Narttua ei mielestäni pidä astuttaa uudelleen, jos koira ei synnyttänyt itse luonnollisesti. Mikäli syy keisarinleikkaukseen on jokin muu arvioin tapauksen uudelleen lääkärin kanssa keskusteltuani, pääsääntöisesti koira ei saa pentuja, jos se ei kyennyt synnyttämään itse.

Nartun on oltava pentujen kanssa vahvahermoinen ja kärsivällinen. Mikäli narttu ei nauti pennuistaan ja ole hyvä emä, ei narttua kannata astuttaa uudelleen. Lopuksi arvioin nartun kunnon. En astuta narttua uudelleen, jos narttu menee imetyksen aikana poikkeuksellisen huonoon kuntoon. Pentueen koko tietysti aina vaikuttaa nartun yleiskuntoon, mutta lopuiltaankaan vahva ja hyvä siitosnarttu toipuu pentueesta nopeasti. Mikäli toipuminen vie aikaa ja koira selvästi kului pentueesta, miksi astuttaa narttua uudelleen? Pennuilleen vihaista tai arvaamatonta narttua ei tule koskaan astuttaa uudelleen. Muista aina se fakta, että koiran jalostuksesta sulkeminen on sitä parasta jalostusta.

8) Pentueiden määrät

Suuri osa nartuista ei saa koskaan pentuja. Siitokseen käytetyistä laadukkaista koirista suurin osa saa yhden pentueen. Kaikkein parhaista nartuista, joiden pentueissa sitten poikkeuksellista laatua voidaan hyvin narttuja astuttaa useamminkin. Omassa käytänteessäni ainutlaatuisimmat koirat saavat 3-4 pentuetta. Täysin poikkeukselliset periyttäjät, jotka synnynäisiä vahvoja emoja olen muutamia yksilöitä astuttanut jopa 5 kertaa. Tämä on kuitenkin aikamoinen poikkeus ja nartulla on oltava silloin rodulle paljon tarjottavaa.

9) Astuta narttu vain jos olet motivoitunut ja innostunut pentueesta

Älä koskaan astuta narttua, jos et ole inostunut ja motivoitunut pentueesta. Pelkkä narttu ei koskaan riitä hyvään tulokseen. Nartulle pitää olla mietittynä uros, joka inspiroi ja innostaa pentueen teettämiseen. Lähtökohtaisesti pentue on innostava ja kasvattaja on valmis satsaamaan pentueeseen.

Jos nartulle ei löydy mielenkiintoista urosta, joka motivoi kasvattajaa, jätä pentue teettämättä. Pentueen eteen tarvitaan aina paljon aikaa ja vaivaa. Mikäli kasvattajalla ei ole motivaatiota tai innostusta, kuka pentuetta kaipaa? Merkityksettömillä pentueilla, joista kukaan ei ole innostunut, on luultavasti aika vähän antaa kenellekkään. Onnistunut pentue edellyttää aina kasvattajalta innostusta ja motivaatiota. Silloin nartusta ja pennuista jaksaa huolehtia. Silloin jaksaa huolehtia hyvien kotien löytymisestä pennuille.

10) Jokainen nartun pentue on ennen kaikkea pennuttamista omaan kasvatustyöhön

Jokaisen oman pentueen tarkoitus on tuottaa koiria omaan kasvatustyöhön. Suurimmasta osasta pentueista jää pentu omaan siitoskäyttöön. Ne voivat olla uroksia tai narttuja. Joistakin pentueista en pidä pentua välttämättä itse, vaan tarkoitus on hankkia koirista itselle takaisin jotakin seuraavissa sukupolvissa.

Pentue joka epäonnistuu ja ei olekaan mielenkiintoinen luovutusiässä, on aina pettymys. Silloin en jätä koiria omaan käyttöön. Arvioin syyt ja seuraukset silloin tarkkaan.

Pohdi aina nartun siitoskäyttö huolellisesti. Ei ole olemassa yhtä ja oikeaa sääntöä. Jokaisen nartun kohdalla siitoskäyttö pitää arvioida yksilöllisesti tilanteen mukaan. Tärkeintä on,e ttä kasvattaja pohtii ja harkitsee asioita sekä tekee ratkaisuja perustellusti. 

Suurta osaa nartuista en käytä koskaan siitokseen syystä tai toisesta. Tämä ihana bracco narttu Chic Choix Rosa del Tiber jäi käyttämättä siitokseen veljien munuaisongelmien takia. Nämä ovat kasvattajille kipeitä päätöksiä, mutta lopulta palkitsevia. Parasta jalostusta on usein se, kun koiraa ei käytetä siitokseen.

bracco_ofra_porvoo01